Kattava Bitcoin-opas, joka ei jätä mitään epäselväksi

Tämä on lähestulkoon retorinen kysymys nykyään, sillä bitcoinien suosio kasvaa valtavaa vauhtia, ja siitä puhutaan jatkuvasti mediassa. Tämä ei kuitenkaan suinkaan tarkoita, että kaikki ymmärtäisivät, mitä ne ovat.

Itse asiassa useimmat ihmiset eivät ymmärrä bitcoineja. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea niiden taustalla vaikuttava teknologia, joka voi tuntua vaikeasti ymmärrettävältä.

Tämän oppaan tavoitteena on selittää kaikki lohkoketjuihin ja bitcoineihin liittyvät asiat yksityiskohtaisella, mutta helposti ymmärrettävällä tavalla. Oppaan pituuden takia olemme jakaneet sen edelleen selkeämpiin alaosioihin.

Bitcoineihin ja lohkoketjuihin liittyy paljon erityissanastoa. Voit tarkistaa sanojen määritelmät nopeasti tästä asiasanastosta.

1. Näin Bitcoin sai alkunsa

A. Kuka keksi Bitcoinin?

Bitcoinit kehitti Satoshi Nakamoto -pseudonyymillä esiintynyt anonyymi henkilö. Lokakuussa 2008 hän julkaisi lehden ja levitti sitä ympäri kryptografiayhteisöä.

Vuonna 2009 Nakamoto kehitti Bitcoin-ohjelmiston koodin ja kutsui myös muita avoimen lähdekoodin yhteisön jäseniä apuun.

Nakamoto louhi ensimmäisen lohkon itse 3. tammikuuta 2009. Julkiset tiedot Nakamoton Bitcoin-osoitteista kertovat hänen omistavan tällä hetkellä bitcoineja yli 19 miljardin arvosta. Tämä tekee hänestä maailman 44. rikkaimman henkilön.

Kukaan ei kuitenkaan tiedä, kuka Satoshi Nakamoto todella on. Toimittajat ovat tutkineet asiaa laajasti, ja mediassa on spekuloitu mm. voisiko kyseessä olla useiden opiskelijoiden tai julkisuuden henkilöiden muodostama ryhmä. Mitään ei ole kuitenkaan todistettu varmaksi. Niin naurettavalta kuin se kuulostaakin, niin jotkut ovat jopa väittäneet Satoshi Nakamoton olevan aikamatkailija tulevaisuudesta.

Yhdestä asiasta kaikki voivat kuitenkin olla samaa mieltä; kehittämällä Bitcoinin Satoshi Nakamoto on mullistanut rahan konseptina, ratkaisten useita ongelmia, jotka liittyvät perinteisiin valuuttoihin.

B. Perinteisten valuuttojen ongelma

Kaikki meistä osaavat nostaa käteistä automaatista ja ostaa purkkaa kaupasta. Mutta moniko meistä tietää oikeasti, miksi nämä rahansiirrot toimivat käytännössä? Miksi kaikki hyväksyvät totuutena sen, että näillä metallihiluilla ja paperinpalasilla on myös jotain todellista arvoa?

Perinteisesti valuutat liittyivät johonkin tiettyyn konkreettiseen hyödykkeeseen, kuten kultaan. Esimerkiksi vuonna 1900 kullan arvo oli 20.67$ unssilta. Tämä tarkoitti sitä, että Yhdysvaltojen hallitus pystyi takomaan rahaa 20.67$ arvosta vain, jos siltä löytyi unssi kultaa tämän vastineeksi. Vastaavasti myös kaikki henkilöt, joilla oli halussaan USA:n valuuttaa, pystyivät kääntymään hallituksen puoleen, ja vaihtamaan valuutan sitä vastaavaksi määräksi kultaa.

Tämä järjestelmä päättyi Yhdysvalloissa vuonna 1971, kun USA:n dollarista tuli ns. fiat-rahaa, eli sillä ei ole mitään luontaista arvoa. Viimeisten vuosikymmenten aikana kaikista maailman merkittävimmistä valuutoista on tullut fiat-valuuttaa.

Näissä tapauksissa valuutan arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella, joka perustuu ihmisten luottamukseen taloutta kohtaan. Tämän ansiosta hallitus voi tukea taloudellista vakautta kontrolloimalla sitä esimerkiksi luotolla, likviditeetillä ja korkotasoilla. Tällä on kuitenkin varjopuolensa, sillä se voi myös johtaa siihen, että hallitus painaa enemmän rahaa kuin sen pitäisi, josta seuraa hyperinflaatio.

Toinen fiat-valuuttoihin liittyvä ongelma on se, että koska järjestelmä on keskitetty, se vaatii paljon sääntelyä. Toisin sanottuna jokainen rahansiirto tulee olla jonkun finanssialan toimijan, kuten luottokorttiyhtiön tai pankin tukema, jotta siirto toteutuu oikein. Tästä syystä esimerkiksi nostaessasi rahaa automaatilta, joka ei kuulu omalle pankillesi tai siirtäessäsi rahaa ystäväsi tilille sinulta veloitetaan usein pieni lisämaksu.

Voit lukea lisää hajautetuista valuutoista tästä artikkelista.

C. Bitcoin ratkaisee keskitettyihin valuuttoihin liittyviä ongelmia

Bitcoin pyrkii ratkaisemaan fiat-rahaan liittyvät ongelmat.

Käyttämällä bitcoineja voit siirtää rahaa kenelle tahansa muutamassa sekunnissa hyvin pienillä siirtokuluilla. Tämä on mahdollista siksi, että bitcoinit perustuvat hajautettuun järjestelmään.

Pohjimmiltaan Bitcoin on julkinen, hajautettu tilikirja, johon kaikki rahansiirrot tallennetaan. Tämä tilikirja toteutetaan käytännössä teknologialla, joka tunnetaan lohkoketjuna. Jokainen lohkoketjun lohko kuvaa useista rahansiirroista koostuvaa sarjaa. Kun rahansiirtoja on tehty tarpeeksi, lohko on valmis eikä sitä voi muuttaa.

Käyttämällä tätä julkista tilikirjaa Bitcoin pyrkii toimimaan ratkaisuna useisiin ongelmiin:

1. Hajautus: Bitcoinin tärkein ominaisuus on se, että se on hajautettu. Tämä tarkoittaa sitä, että bitcoineja ei kontrolloi tietty, yksittäinen auktoriteetti tai henkilö. Kyseessä on avoimen lähdekoodin ohjelma, jota ylläpitävät vapaaehtoiset henkilöt. Järjestelmää pyörittää avoin verkosto, joka koostuu tietokoneista ympäri maailmaa. Kaikki, jotka haluavat osallistua siihen, voivat yksinkertaisesti hypätä mukaan ja kantaa oman kortensa kekoon.
2. Anonymiteetti: Toisin kuin perinteisten finanssijärjestelmien, Bitcoin-ohjelmiston ei tarvitse tietää, kuka sinä olet todellisuudessa. Identiteettinäsi toimii Bitcoin-osoitteesi. Rahansiirtojen ainoana edellytyksenä on, että tililläsi on riittävästi varoja.
3. Muuttumattomuus: Bitcoin-verkosto ja sen taustalla vaikuttava lohkoketju ovat muuttumattomiaTämä tarkoittaa sitä, että rahansiirtoa ei ole mahdollista peruuttaa sen jälkeen, kun se on tehty. Näin voidaan varmistaa, että henkilö jolle rahat lähetettiin myös vastaanottaa ne. Nopeasti ajateltuna voisi kuvitella, että tästä koituu ongelmia verkkokaupankäyntiin, jossa ostajaa tulee suojata. Tämä on kuitenkin saavutettavissa myös bitcoineilla ns. escrow-tilien avulla.
4. Rajallinen tarjonta: Perinteistä fiat-rahaa on saatavilla rajaton määrä, sillä pankit voivat takoa rahaa niin paljon kuin ne ikinä haluavat. Bitcoineja on kuitenkin mahdollista tuottaa vain 21 miljoonan edestä. Valuutan arvo perustuu kysyntään sekä ihmisten käsitykseen sen hyödystä.

Seuraavaksi sukellamme hieman syvemmälle, jotta voimme ymmärtää, miten Bitcoinin takana vaikuttava teknologia toimii. Jotta tämä on mahdollista, esittelemme muutamia ongelmia, jotka liittyvät hajautetun valuuttajärjestelmän rakentamiseen sekä miten Bitcoin-järjestelmä ratkaisee nämä ongelmat.

2. Bitcoin Protokolla

A. Bitcoin todentaa käyttäjän digitaalisella allekirjoituksella

Jos haluat siirtää rahaa pankissa, sinun tulee todistaa henkilöllisyytesi. Tämä onnistuu esimerkiksi ajokortilla, henkilökortilla tai perinteisellä, käsinkirjoitetulla allekirjoituksella. Riippumatta henkilöllisyytesi todistamiseen käyttämästäsi tavasta, niillä kaikilla on sama tarkoitus: varmistaa, että vain juuri sinä voit nostaa tai siirtää rahaa, joka kuuluu sinulle. Jos joku toinen yrittää esiintyä sinuna, hän jäisi (toivottavasti) kiinni.

Kuten selitimme jo edellisessä osiossa, Bitcoin käyttää julkista tilikirjaa, johon kaikki tallentavat rahansiirtonsa. Mutta mikä estää huijareita lisäämästä joukkoon valesiirtoja, joista he voivat hyötyä? Esimerkiksi Bob voisi helposti lisätä tilikirjaan tiedon siitä, että Alice lähetti hänelle rahaa.

Jotta tämänkaltaiset tilanteet voidaan estää, rahansiirrot julistetaan verkostossa yhdessä digitaalisen allekirjoituksen kanssa.

Digitaalinen allekirjoitus varmistaa kaksi tärkeää asiaa:

1. Viestin on lähettänyt asianmukainen lähettäjä.
2. Viestiä ei ole peukaloitu.

Tämä digitaalinen allekirjoitus luodaan käyttämällä hajautusalgoritmia sekä epäsymmetristä salausta.

Hajauttamisella tarkoitetaan algoritmin käyttämistä, joka muuntaa peruuttamattomasti syötteen(input) uniikiksi tulokseksi (output), joka on pituudeltaan kiinteä. Bitcoin käyttää SHA256 -salausalgoritmia. Tämä tarkoittaa sitä, että tulos – joka tunnetaan myös nimellä hajautuskoodi tai tiivistelmä – on 256-bittinen (eli nollia ja ykkösiä).

Hajauttamista voidaan kuvata ikään kuin matemaattisena menetelmänä, jonka avulla syötetty arvo voidaan muuntaa tuloksen arvoksi hyvin nopeasti. Kun tulos on saatu, on käytännössä mahdotonta selvittää, mitä syötettyä arvoa kyseisen tuloksen saamiseen on käytetty.

Jotta tämä olisi helpompi ymmärtää, otetaanpa vertauskuva keittiöstä. Syötettyä sisääntuloa (input) vastaa jauhot, sokeri, kananmunat ja muut kakkuainekset, kun taas ulostulona (output)toimii kakku. Algoritmi toimii tässä esimerkissä uunina, joka muuntaa raa’at ainesosat valmiiksi tuotteeksi. Kun kakku on paistettu, sitä ei voi muuttaa takaisin raaka-aineiksi. Lisäksi on mahdotonta määritellä tarkalleen, mitä raaka-aineita ja kuinka paljon kakun leipomiseen käytettiin.

Digitaalisen allekirjoituksen luomiseksi verkkoon lähetetty ilmoitus tulee ensin hajauttaa. Tämän jälkeen kyseinen hajautusarvo tulee salata.

Kuten kerroimme ylempänä, Bitcoin käyttää salausmenetelmänä epäsymmetristä salausta. Kyseinen salaustyyppi koostuu julkisesta ja yksityisestä avaimesta.

Tämä toimii siten, että jokaisella on sekä julkinen että yksityinen avain, jotka vastaavat toisiaan. Siinä missä viestin voi salata sekä julkisella että yksityisellä avaimella, salauksen purkaminen vaatii vastakkaisen avaimen käyttämistä. Toisin sanottuna, jos käytät julkista avainta salaamiseen, salaus tulee purkaa yksityisellä avaimella.

Yksityinen avain on henkilökohtainen, johon ainoastaan sen haltija pääsee käsiksi. Sen sijaan julkisen avaimen voi antaa kenelle tahansa. Kuvitellaanpa, että Alice halaa lähettää Bobille yksityisviestin. Alice salaa sen Bobin julkisella avaimella, jonka Bob on antanut Alicelle. Koska Bob on ainut, jolla on hallussaan oma yksityinen avaimensa, hän on myös ainut, joka voi purkaa salauksen. Jos Bob haluaa lähettää Alicelle yksityisviestin, hän salaa sen Alicen julkisella avaimella, jolloin vain Alice voi purkaa salauksen omalla yksityisellä avaimellaan.

Bitcoinien tapauksessa tarkoituksena ei ole lähettää yksityisviestiä, sillä tilikirjahan on julkinen. Tästä huolimatta epäsymmetrisen salauksen tarkoituksena on tässäkin tilanteessa varmistaa, että viestin on todella lähettänyt se henkilö, jolta uskot sen tulleen, ja ettei sitä ole peukaloitu.

Kuvitellaanpa nyt, että Alice haluaa lähettää Bobille yhden bitcoinin. Jotta tämä on mahdollista, hän kuuluttaa kaksi asiaa verkkoon:

1. Viesti (sisältää tiedot siirtotapahtumasta). Siirtoa ei ole salattu, ja se sisältää linkin aiempiin siirtoihin. Lisäksi se sisältää sisääntulon (input) ja ulostulon (output) arvot, mikä auttaa määrittämään onko varoja riittävästi, jotta siirtoa voidaan pitää pätevänä.
2. Digitaalinen allekirjoitus (eli viesti, jonka Alice on salannut yksityisellä avaimellaan)

Bob varmentaa tämän jälkeen siirron:

1. Käyttämällä hajautusalgoritmia viestiin. Tämä jättää hänelle tiivisteen A.
2. Purkamalla salauksen Alicen digitaaliselta allekirjoitukselta, jonka Alice on luonut julkisella avaimellaan. Tämä jättää hänelle tiivisteen B.

Koska molemmat tiivisteet on johdettu samasta viestistä, niiden tulisi vastata toisiaan. Mikäli viestit täsmäävät, voidaan varmistua siitä, että viestiä ei ole peukaloitu. Koska Bob pystyi purkamaan salauksen hajautetulta viestiltä käyttämällä Alicen julkista avainta, ja ainoastaan Alicella on käytössään oma yksityinen avaimensa, tämä varmistaa myös, että viesti on todella tullut Alicelta.

B. Kuinka Bitcoinit säilyttävät tietoja

Toinen mahdollinen ongelma, joka liittyy Bitcoinin kaltaisiin hajautettuihin verkkoihin, koskee tietojen säilyttämistä.

Missä voimme säilyttää tietoja kaikkien henkilöiden varoista ja siirtotapahtumista?

Perinteisissä keskittyneissä järjestelmissä kaikki tiedot tallennetaan erillisille palvelimille, joita esimerkiksi pankit omistavat ja ylläpitävät. Vaikka kyseisten tietojen tulisi olla tehokkaasti suojattuja ja luottamuksellisia, viime vuosien aikana on sattunut useita tapauksia, joissa hakkerit ovat päässeet käsiksi näihin tietoihin.

Bitcoin-järjestelmässä ei ole yksittäistä auktoriteettia, joka kontrolloi näitä tietoja. Sen sijaan kaikki tiedot ovat julkisia.

Tässä Bitcoin hyödyntää P2P-vertaisverkkoa. Tiedot on jaettu tuhansien verkkoon liittyneiden tietokoneiden kesken, jotka tunnetaan solmuina (node). Jokainen solmu pääsee käsiksi tilikirjaan (eli lohkoketjuun), joka päivitetään aina kun siihen lisätään uusi transaktio (eli lohko).

Nämä transaktiot toteutetaan tiettyjen sääntöjen mukaisesti, jotka tunnetaan Bitcoin-protokollana.

C. Kuinka siirrot toteutetaan

Oletetaan, että Alice haluaa lähettää Bobille yhden bitcoinin.

Ensin meidän tulee vahvistaa, että Alicella todella on vähintään yksi bitcoin. Lohkoketjussa ei ole tiettyä yksittäistä merkintää, josta voisi nähdä paljonko henkilöllä on varoja. Sen sijaan varat johdetaan laskemalla kaikki aiemmat transaktiot. Tämä tunnetaan siirtoketjuna.

Kun lataat Bitcoin-ohjelmiston ensimmäistä kertaa, saat täydellisen kopion siirtoketjusta (tästä syystä lataamiseen voi kulua jopa 24 tuntia). Kun sinulla on käsissäsi siirtoketju, voit määrittää helposti, paljonko Alicella on varoja tällä hetkellä.

Kun on varmistettu, että Alicella on riittävästi bitcoineja siirron tekemiseksi, seuraava vaihe on kuuluttaa siirtoviesti. Tämä viesti sisältää lähettäjän ja vastaanottajan osoitteet, siirrettävän summan sekä lähettäjän luoman digitaalisen allekirjoituksen. Kun viesti kuulutetaan julkisesti, mikä tahansa verkon tietokoneista voi välittää viestin ja poimia sen suoritettavaksi.

Ennen siirron astumista voimaan kukin transaktio siirretään vahvistamattomien siirtojen varantoon, joka tunnetaan termillä mempool (eli memory pool). Täältä louhijat voivat poimia sen työstettäväksi.

Louhijat toimivat käytännössä välikäsinä, jotka vahvistavatsiirrot oikeiksi. (Selitämme tämän tarkemmin alempana). Kun siirto on todettu päteväksi, louhija lisää sen uusimpaan lohkoon. Lohkon koko on kiinteä, joten kun tietty määrä siirtoja on tehty, tulee luoda uusi lohko. Nykyinen lohko linkitetään aiempaan lohkoon, josta muodostuu lohkoketju.

Mutta kuka päättää, mitkä siirrot tulisi lisätä seuraavaksi uusimpaan lohkoon?

Yleensä louhijat voivat valita tai olla valitsematta minkä tahansa haluamansa siirron. Houkutellaksesi heitä valitsemaan juuri oman siirtosi, voit maksaa heille pienen osuuden siirrosta palkkiona. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä louhijoilla on toinen porkkana lohkojen luomiseksi, joka tunnetaan block rewardina.

Aina kun ketjuun lisätään uusi lohko, sen lisännyt louhija palkitaan bitcoineilla. Tarkka summa on muuttunut ajan saatossa, ja se laskee verkoston kasvaessa. Block rewardit ovat järjestelmän luonnollinen tapa uuden rahan luomiseksi.

Kun siirrosta tulee osa lohkoketjua, se katsotaan suoritetuksi virallisesti.

D. Kuinka lohkot todennetaan oikeiksi

Edellisessä kappaleessa käsittelimme sitä, miten uudet vahvistetut siirrot lisätään lohkoon, joka puolestaan lisätään olemassa olevaan lohkoketjuun. Mutta kuinka tiedämme, että uudet siirrot ovat päteviä?

Louhijoiden tulee suorittaa ns. työvarmennus eli proof-of-work.

Proof-of-work on pohjimmiltaan konsepti, jonka mukaan tilikirjan luotettavin versio on se, jonka eteen on tehty eniten tietokonetyötä. Proof-of-work edellyttää toimiakseen, että tietojen luominen on haastavaa ja aikaa vievää, mutta helppo ja nopea vahvistaa.

Tämä toteutetaan käyttämällä hajautustekniikkaa, josta kerroimme digitaalisia allekirjoituksia käsittelevässä kappaleessa. Kuten muistat, tiiviste luodaan suorittamalla algoritmi syötteelle, jotta siitä voidaan luoda kiinteän pituinen tuloste.

Tässä tapauksessa louhijoiden tulee ratkaista matemaattinen ongelma voidakseen lisätä lohkonsa olemassa olevaan lohkoketjuun. Tämän kyseisen pähkinän ratkaisemiseen kuluu jonkin verran aikaa. Tarkemmin määriteltynä kyseisessä pulmassa tulee arvata syöte, joka johtaa tietyllä määrällä nollia alkavaan tiivisteeseen.

Se toimii seuraavalla tavalla:

Kuvitellaan, että louhija työskentelee lohkon parissa. Tämän lohkon huipultalöytyy lohkoketjun edellisen lohkon tiiviste. Sen alapuolella ovat kaikki louhijan poimimat transaktiot. Näiden alle louhija lisää numeron, jota kutsutaan termillä nonce. Tämän jälkeen hän suorittaa hajautusalgoritmin koko lohkolle.

Kuten yllä mainittiin, tavoitteena on saada tiiviste, joka alkaa tietyllä määrällä nollia. Mikäli syöte muuttuu edes hieman, se johtaa täysin toiseen lopputulokseen. Tämä tarkoittaa sitä, että voidakseen saada oikean määrän nollia louhija tarvitsee erittäin tarkan numeron pohjalle. Miten louhija voi sitten oikein tietää, mikä numero hänen tulisi laittaa sinne?

Vastaus on - ei mitenkään.

Louhijalla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin arvata satunnaisia numeroita niin kauan, että hän saa oikean tiivisteen. Se louhija, joka onnistuu tässä ensimmäisenä, saa oman lohkonsa lisätyksi lohkoketjuun.

Bitcoin-protokollan mukaan koko prosessiin kuluu noin 10 minuuttia. Koska uusia louhijoita tulee mukaan jatkuvasti eri laskentatehon tietokoneilla, vaadittavien nollien lukumäärä muuttuu aika ajoin.

ämä prosessi ei ainoastaan mahdollista uusien lohkojen lisäämistä ketjuun. Sillä on myös toinen erittäin tärkeä tehtävä: varmistaa koko järjestelmän turvallisuus ja yhtenäisyys.

Kuinka tämä sitten onnistuu?

Koska jokaisen lohkon otsikko sisältää sitä edeltäneen lohkon tiivisteen, jopa yhden merkin muuttaminen missä tahansa siirrossa johtaisi kyseisen lohkon sekä kaikkien muiden ketjun lohkojen tiivisteiden muuttumiseen.

Näin ollen jos joku haluaisi muuttaa transaktiota, hänen tulisi laskea uudelleen jokainen sitä edeltänyt lohko, mikä vaatii niin paljon laskentatehoa, että se on täysin mahdotonta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että aina kun lohkoketjuun lisätään uusi lohko, siitä tulee turvallisempi.

E. Kuinka Proof-of-Work ehkäisee tuplakulutusta

Kuvitellaan, että Alice pyörittää verkkokauppaa, joka hyväksyy maksut bitcoineina. Bob vierailee sivustolla ja päättää tilata iPhonen. Jos Bob valitsee maksutavakseen bitcoinit, Alicen tulisi luonnollisesti odottaa maksuvahvistusta ennen iPhonen lähettämistä.

Lohkoketjun toimintaperiaatteen vuoksi Bob voisi kuitenkin yrittää huijata Alicea lähettämällä kaksi viestiä transaktiosta käyttämällä samaa allekirjoitusta: yhdessä hän lähettää rahat Alicelle ja toisessa itselleen eri osoitteella.

Kun Alice näkee viestin, jossa rahat on lähetetty hänelle, hän lähettää tuotteen asiakkaalle. Jos kuitenkin se transaktio, jossa Bob lähettää rahat itselleen päätyy lohkoketjun huipulle ennen oikeaa transaktiota, kyseinen ”huijausviesti” on se, joka menee läpi – ja Bob saa iPhonensa ilmaiseksi.

Näin voisikin äkkiä kuvitella, että mikäli Alice toimisi fiksusti, hän ei lähettäisi iPhonea heti, kun siirto on kuulutettu, vaan odottaisi sen päätyvän lohkoketjuun ensin.

Todellisuudessa tämäkään ei kuitenkaan ole riittävän hyvä ratkaisu.

Tämä johtuu siitä että toisinaan ketjuun lisätään samanaikaisesti useampia lohkoja, joka johtaa lohkoketjun haarautumiseen. Tällöin seuraava louhija, joka ratkaisee lohkon voi valita, kumpaan haaraan hän haluaa lisätä sen. Toisesta haarasta tulee hyvin nopeasti toista pidempi. Tämän tapahtuessa lyhyempi haara hylätään, ja kaikki sen sisältämät lohkot siirretään takaisin vahvistamattomien siirtojen mempooliin.

Tästä syystä on suositeltavaa odottaa, että lohkoketjuun on lisätty vähintään kuusi lohkoa ennen kuin siirtoa voi pitää pätevänä. Näin huomaamme jälleen, miten proof-of-work suojaa siirtoja.

Otetaanpa kuitenkin toinen kuvitteellinen esimerkki: Mitä tapahtuu, jos Bob onnistuu luomaan kaksi haaraa, joista toinen lohko sisältää oikean transaktion ja toinen virheellisen? Lisäksi Bob on saanut valesiirron sisältävän haaran kasvamaan samaan tahtiin, kuin louhijat oikean siirron sisältävää haaraa. Kun Alice näkee aidon siirron sisältävän haaran kasvavan, hän erehtyy luottamaan siihen, jonka seurauksena hän lähettää iPhonen. Bob voi kuitenkin lopulta saada oman ketjunsa kasvamaan pidemmäksi, jolloin aito, Alicelle tarkoitettu transaktio siirtyy takaisin mempooliin. Koska oikealla transaktiolla on sama allekirjoitus kuin vilppisiirrolla, louhijoiden tarttuessa kiinni oikeaan siirtoon sitä pidetäänkin epäpätevänä.

Tämä on kiinnostava ajatusleikki, ja teoriassa se voisi myös toimia.

Todellisuudessa se on kuitenkin mahdotonta.

Tämä johtuu siitä, että lohkon ratkaiseminen ja lisääminen ketjuun vaatii laskentatehoa ja aikaa. Jopa kaikkein tehokkaimmalla prosessorilla Bobin tulisi hallita yli 50% Bitcoin-verkon prosessoreista onnistuakseen tässä tempussa. Tästä syystä kyseisestä konseptista käytetään joskus myös nimitystä ”51% attack” eli 51% hyökkäys.

Todellisuudessa oikean transaktion sisältävä haara kasvaisi pidemmäksi ja huijaussiirto päätyisi takaisin mempooliin. Uuden louhijan poimiessavalesiirron sitä ei enää pidetä pätevänä, koska allekirjoitus on jo käytetty aitoon transaktioon.

Tämä sanottuna – jos Bob onnistuisikin jotenkin saamaan koko verkon haltuunsa, järjestelmän huijaaminen vaatii niin paljon aikaa ja resursseja, että se ei yksinkertaisesti ole mielekästä. Bob ansaitsisi enemmän bitcoineja yksinkertaisesti louhimalla niitä sääntöjen mukaisesti.

3. Kuinka bitcoineja käytetään?

Bitcoineja voi käyttää monilla eri tavoilla, mutta käytännössä homma toimii aina samalla tavalla. Bitcoinien käyttäminen jakautuu kolmeen vaiheeseen: bitcoinien hankkiminen, lompakon hallinta ja bitcoinien vaihtaminen hyödykkeisiin ja palveluihin. Perehdytäänpä näihin vaiheisiin tarkemmin yksitellen:

A. Bitcoinien hankkiminen

Bitcoinien louhimisen lisäksi (jota käsittelimme osiossa 2), voit yksinkertaisesti ostaa niitä. Tämä onnistuu vaihtamalla niitä verkossa (pörssikauppa) tai ns. OTC-kaupalla (Over The Counter)

OTC-siirrot ovat toisen osapuolen – yleensä asiakkaan puolesta kauppaa hoitavan välittäjän – kanssa käytävää vaihtokauppaa. Tätä menetelmää suosivat henkilöt, jotka haluavat ostaa erittäin suuria määriä bitcoineja (eli kun puhutaan sadoistatuhansista tai jopa miljoonista dollareista). Tämä johtuu siitä, että pörssivaihtokaupalla ei ole riittävästi likviditeettiä näin suurten transaktioiden toteuttamiseksi.

Vaikka OTC-kaupankäyntiä ei ole säännöstelty vaihtokaupan tapaan, hyvämaineinen välittäjä varmistaa, että huijauksia ei pääse tapahtumaan. Joitakin tunnetuimpia välittäjiä ovat mm. Kiinassa toimiva Richfund, newyorkilainen Genesis Global Trading ja lontoolainen Bitstocks.

Tavallisille Bitcoin-käyttäjille pörssit, kuten Coinbase, Coinmama tai itBit tarjoavat turvallisimman ja helpoimman tavan bitcoinien hankkimiseksi. Välttyäksesi ulkomaan vaihtokaupasta veloitettavilta kuluilta on suositeltavaa ostaa omassa kotimaassasi toimivasta pörssistä. Tämä on yleensä myös integroitu suoraan paikallisiin pankkeihin.

Pörssien selaaminen on erittäin helppoa. Sinun tulee vain mennä kyseisen kauppapaikan kotisivuille, seurata rekisteröitymisohjeita, ja voit ryhtyä heti ostamaan bitcoineja.

On tärkeää huomioida, että useimmat pörssit vaativat tiettyjä henkilötietoja, kuten nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Jos käytät luottokorttia tai pankkisiirtoa bitcoinien ostamiseen, luonnollisesti pörssi saa myös nämä tiedot.

Jos päätät käyttää pörssiä, tässä vaiheessa – ostaessasi tai myydessäsi bitcoineja – voit menettää anonymiteettisi.

B. Lompakon hallinta

Bitcoin-verkossa bitcoinin omistaminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että sinulla on Bitcoin-osoite ja yksityinen avain. Kuten kerroimme jo aiemmin, yksityisen avaimen avulla voit salata digitaalisen allekirjoituksen.

Ilman yksityistä avainta et pääse käsiksi bitcoiniisi, etkä voi mitenkään myöskään todistaa, että se todella kuuluu sinulle. Tästä syystä yksityinen avain on syytä säilyttää mahdollisimman turvallisessa paikassa.

Saat yksityisen avaimen, kun sinulle annetaan Bitcoin-osoite. Avain on pituudeltaan 256-bittiä, mikä voidaan ilmaista myös alfanumeerisesti. Toisinaan henkilöt käyttävät sitä heksadesimaalimuodossa, mikä tarkoittaa 64 merkkiä lukujen 0-9 tai kirjainten A-F välillä. Yleisin vaihtoehto on käyttää ns. Wallet Import Format (WIF)-muotoa, joka koostuu 41 numerosta/kirjaimesta, joista ensimmäinen on aina luku 5.

Tässä on esimerkki yksityisestä WIF-avaimesta.

5KJvsngHeMpm884wtkJNzQGaCErckhHJBGFsvd3VyK5qMZXj3hS

Jos kadotat yksityisen avaimesi, menetät käytännössä samalla myös bitcoinisi. Jos hukkaat yksityisen avaimen, et voi käyttää bitcoiniasi. Vastaavasti, mikäli joku toinen saa käsiinsä yksityisen avaimesi, hän voi nostaa kaikki bitcoinisi itselleen.

Kuinka voit siis suojata yksityisiä avaimia ja kolikkoja?

Yksi vaihtoehto on säilyttää kolikkoja verkon ulkopuolella. Säilyttämällä kolikot ja yksityiset avaimet USB-muistitikulla voit varmistaa, etteivät hakkerit voi varastaa tietojasi. Jos kuitenkin hukkaat muistitikun – tai joku onnistuu varastamaan sen – olet pulassa.

Toinen vaihtoehto on säilyttää bitcoineja kolmannen osapuolen palveluntarjoajalla – tai asiakasohjelmassa – joka tarjoaa Bitcoin-lompakoita. Tämä on ohjelmisto, joka tallentaa kaikkien Bitcoin-siirtojesi osoitteet ja avainparit.

Kryptovaihtokauppaan kohdistuneet hyökkäykset ovat kuitenkin jatkuvassa kasvussa, joten avainten tallentaminen ohjelmistoihin on jokseenkin epäluotettavaa. Avaimet kannattaakin tallentaa aina verkon ulkopuolelle.

C. Siirtojen tekeminen bitcoineilla

Siirtojen tekeminen bitcoineilla on erittäin helppoa. Jos sinulla on tiedossasi tietty henkilö, jolle haluat lähettää rahaa, tarvitset vain heidän Bitcoin-osoitteensa. Tämä osoite syötetään Bitcoin-asiakasohjelmaan. Jos kyseinen henkilö käyttää samaa asiakasohjelmaa, yleensä riittää että syötät heidän tiliinsä yhdistetyn sähköpostiosoitteen.

Bitcoineja hyväksyvillä verkkokaupoilla on yleensä painike, jota klikkaamalla pääset automaattisesti lompakkoosi, josta voit tehdä maksun. Mobiililaitteille asennetuille lompakoille tarjotaan usein QR-koodi, jonka voi skannata puhelimella.

4. Kuinka ansaita rahaa kryptovaluutalla

Lohkoketjuteknologia on täysin uusi keksintö, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia ansaita rahaa. Tämä onnistuu käytännössä kahdella tavalla – louhimalla ja sijoittamalla.

A. Ryhdy louhijaksi

Louhinta on hidas, mutta turvallinen tapa lyödä rahoiksi bitcoineilla ja muilla kryptovaluutoilla. Kuten ehkä muistat, louhijoilla tarkoitetaan verkkoon liittyneitä henkilöitä, jotka vahvistavat transaktioita palkkiota vastaan. Bitcoinien tapauksessa palkkioita on kahdenlaisia – yksi myönnetään uuden lohkon lisäämisestä ja toinen tietyn transaktion poimimisesta.

Eri kryptovaluutoilla on eri tapoja maksaa louhijoille; jotkut voivat ainoastaan kattaa siirtokulut, kun taas jotkut toiset houkuttelevat monilla muilla tavoilla.

Voit osallistua louhintaan antamalla prosessorisi verkoston käyttöön. Koska prosessi kuluttaa sähköä, on tärkeää verrata louhinnalla ansaitsemiasi tienestejä siihen, paljonko se kustantaa. Tämä riippuu siitä, minkä hintaista sähkö on maassasi. Kiinan halvat sähköhinnat ovat syy sille, miksi suurin osa louhijoista on kotoisin kyseisestä maasta.

Muita vaikuttavia tekijöitä ovat laitteistosi prosessointiteho sekä bitcoinien nykyinen hinta.

Teholouhijoille on tarjolla louhintaan suunniteltuja laitteistoja, joiden prosessointiteho on erittäin korkea. Tämä parantaa louhijan todennäköisyyttä lohkon ratkaisemiseksi. Tämän kaltaisesta laitteistosta käytetään yleisesti termiä ASIC (Application Specific Integrated Circuit). Yhdessä ASIC-laitteiston ja edullisen sähkön kanssa louhinta voi olla tuottoisaa.

Voit olla joko yksittäinen louhija tai liittyä osaksi louhijaryhmää, jotka jakavat prosessoritehon. Jälkimmäinen tunnetaan termillä ”mining pool”, ja se on yleensä suositeltava vaihtoehto niille, joilla ei ole erityisen tehokasta laitetta käytössään. Pooleissa jäsenille maksetaan heidän antamansa prosessoritehon perusteella. Bitcoinien louhinnassa seuraavat poolit ovat erittäin tunnettuja:

1. Bitfury – toimii Georgiassa
2. BTC.com – toimii Kiinassa
3. Slush – toimii Tšekissä

Muiden kryptovaluuttojen kohdalla sinun tulee tutkia sitä, mitkä poolit ovat liittymisen arvoisia. Yleensä pooleja luodaan heti, kun valuutta ryhtyy vakiintumaan.

B. Sijoita kryptovaluuttoihin

Suora sijoittaminen on nopea, mutta riskialtis tapa tienata rahaa kryptovaluutoilla. Jos sinulla ei ole aikaa tai resursseja louhimiseen, voit yksinkertaisesti ostaa kryptovaluuttoja pörssistä. Bitcoinit ovat palauttaneet huikeita tuottoja muutaman viime vuoden aikana, ja se on saanut kaikenlaisten sijoittajien kiinnostuksen heräämään.

Vaikka kryptokolikkoja voi ostaa milloin tahansa, on olemassa tietty aikaväli, jolloin mahdollisuudet tuottoihin (ja tappioihin) ovat korkeimmillaan. Tämä on ICO (Initial Coin Offering)-toteutuksen aikana. Jos pääomasijoitus on sinulle tuttu juttu, se vastaa pitkälti listautumisantia (IPO, eli Initial Public Offering).

ICO eli kolikkoanti on tapahtuma, jolloin kryptokolikot astuvat ensimmäistä kertaa markkinoille, eikä niiden arvoa ole vielä arvioitu. Tässä vaiheessa potentiaaliset sijoittajat arvioivat projektin, ja päättävät haluavatko he sijoittaa siihen. Jos projekti toteutetaan ja se saa jalansijaa, kolikkojen arvo nousee, jolloin sijoittaja ansaitsee tuottoja.

Tutustutaanpa joihinkin mielenkiintoisiin tarinoihin, joissa henkilöt ostivat bitcoineja ja kokivat jymy-yllätyksen myöhemmin.

1. Vuonna 2009 norjalainen salausmenetelmiä tutkinut opiskelija osti 5000 bitcoinia noin 27$ hintaan – ja unohti tämän jälkeen koko asian. Neljä vuotta myöhemmin bitcoinien noustua otsikoihin mediassa hän muisti tekemänsä oston ja yllättyi huomatessaan sen olleen arvoltaan yli 886 000$. Opiskelija myi puolet, ja osti itselleen luksusasunnon Oslon hienostoalueelta. Jäljelle jääneiden bitcoinien arvo on nykyisellä vaihtokurssilla 28 miljoonaa dollaria.
2. 22. toukokuuta 2010 ohjelmoija Laszlo Hanyecz osti kaksi pizzaa bitcoineilla. Hän maksoi tästä noin 10 000 bitcoinia, joiden arvo oli tuolla hetkellä vain 41$. Nykyisellä vaihtokurssilla näiden bitcoinien arvo on kuitenkin yli 67 miljoonaa dollaria – mikä tekee näistä kalleimmat koskaan ostetut pizzat. Laszlo on kertonut haastattelussa, että tuolloin bitcoineilla ei ollut käytännössä mitään arvoa, ja hän oli vain innoissaan siitä, että hän ylipäätään pystyi ostamaan niillä jotain.
3. James Howell, IT-insinööri Newportista, ryhtyi louhimaan bitcoineja kannettavalla tietokonellaan vuonna 2009. Hän keräsi yli 7500 bitcoinia, jonka jälkeen hän lopetti louhinnan. Myöhemmin Howell myi kannettavan tietokoneensa eBayssa, mutta ennen tätä hän poisti tietokoneesta kovalevyn, johon bitcoinien yksityiset avaimet oli tallennettu. Howell säilytti kovalevyä pöytälaatikossa toiveenaan muuttaa bitcoinit rahaksi niiden arvon kasvettua. Muutamia vuosia myöhemmin kyseinen kovalevy kuitenkin päätyi vahingossa roskikseen siivouksen yhteydessä. Nykyisellä vaihtokurssilla menetettyjen bitcoinien arvo on yli 85 miljoonaa dollaria. James halusi suorittaa etsintäoperaation kaatopaikalla – mikä olisi ollut kallis ja haastava tehtävä – mutta ympäristötekijöiden sekä mahdollisten hengenvaarallisten kaasujen leviämisen pelossa prosessia ei koskaan toteutettu.

Vaikka bitcoinien arvon nousuun liittyy monia menestystarinoita, sijoittajien on syytä pitää mielessä, että kryptovaluuttojen arvo voi heitellä voimakkaasti. Esimerkiksi viimeisen kuuden kuukauden aikana bitcoinin arvo on noussut ja laskenut merkittävästi.

Kryptovaluuttoja luonnehtii yleisesti ottaen erittäin suuri epävakaus. Vaikka bitcoinin arvo on kasvanut dramaattisesti aiemmin, se ei takaa sitä, että kasvu tulee jatkumaan tulevaisuudessa.

Meidän neuvonamme on sijoittaa vain niin paljon, kuin mitä olet valmis häviämään. ÄLÄ sijoita kovalla työllä ansaitsemistasi rahoista liian suurta osuutta hyvien tuottojen toivossa. Onni voi potkaista, mutta rahojen menettäminen ei ole riskin arvoista, mikäli hinta yhtäkkiä romahtaakin. Voit tarkistaa tuoreimmat bitcoinien vaihtokurssit sivustomme Bitcoin -laskimella.

5. Ovatko Bitcoinit laillisia?

Bitcoinien suosion kasvun myötä kryptovaluutat ovat herättäneet hallitusten ja finanssialaa säätelevien tahojen huomion. Toisin kuin väärennetty valuutta – jonka käyttäminen on luonnollisesti laitonta – useimmissa maissa bitcoinit itsessään ovat täysin laillisia.

Bitcoinien anonyymistä ja säätelemättömästä luonteesta johtuen monien maiden hallitukset ovat rajoittaneet sen käyttöä. Jotkut ovat huolissaan siitä, että bitcoinit ja muut kryptovaluutat johtavat siihen, että hallitus menettää finanssialan kontrollin täysin.

Useimmissa maissa ei ole selkeitä lakeja kryptovaluuttojen käyttämisen suhteen, joten sen asema on usein monille erittäin epäselvä. Tästä syystä kannattaakin tutustua siihen, mikä on bitcoinien laillinen asema omassa asuinmaassasi – sekä pitää myös mielessä, että lait muuttuvat jatkuvasti.

Bitcoinien omistaminen on kokonaan kielletty Algeriassa, Kolumbiassa, Nepalissa, Bangladeshissa ja useissa muissa maissa. Sen sijaan Yhdysvalloissa bitcoinit eivät ole ainoastaan laillisia, vaan ne on myös määritetty virallisesti hyödykkeiksi CFTC:n toimesta. Mitä tulee verotukseen, bitcoineihin pätevät samankaltaiset säännöt, kuin mihin tahansa omaisuuteen.

Monissa maissa, kuten Intiassa, bitcoinit putoavat jokseenkin harmaalle alueelle; hallitus ei ole julistanut niitä laittomiksi, mutta se pyrkii rajoittamaan niiden käyttöä erilaisilla varoituksilla.

Lisäksi on sanomattakin selvää, että bitcoineja ei tulisi käyttää laittomiksi luokiteltavien palveluiden tai tuotteiden ostamiseen. Jos tietty siirto on laiton perinteisellä rahalla, se on laitonta myös bitcoineilla – sekä kaikilla muilla kryptovaluutoilla.

6. Bitcoinien varjopuoli

Vaikka Bitcoin tarjoaa monia hyötyjä, jotkut hallituksen antamat varoitukset eivät ole täysin tuulesta temmattuja.

Tämä johtuu siitä, että erilaiset rikollistahot pyrkivät hyötymään bitcoinien ympärillä pyörivästä hypetyksestä. Esimerkiksi verkossa on kyberrikollisia, jotka toteuttavat huikeita tuottoja lupaavia Ponzi-huijauksia. Yleensä henkilöt tajuavat tulleensa huijatuksi vasta sitten, kun rahat ovat kadonneet taivaan tuuliin. Monet hallitukset ovatkin käynnistäneet tietoisuutta lisääviä kampanjoita, jotka kehottavat kansalaisia käyttämään harkintaa sekä sijoittamaan vastuullisesti.

Kryptovaluuttoja voidaan väärinkäyttää myös monilla muilla tavoilla:

1. Bitcoinien tarjoaman anonymiteetin ja siirtojen helppouden vuoksi terroristityhmät ovat pyrkineet keräämään varoja sosiaalisessa mediassa käyttämällä Bitcoin-osoitteitaan. Vaikka tämä ei ole onnistunut kovin hyvin toistaiseksi, ei ole lainkaan mahdotonta, että terroristit tulevat vielä onnistumaan siinä. On kuitenkin syytä mainita, että anonymiteetti rajoittuu vain lohkoketjuverkostoon. Kun bitcoin muunnetaan joksikin toiseksi valuutaksi, kyseisen henkilön identiteetti ja siirrot voidaan jäljittää IP-osoitteen avulla. Koska jokainen lohkoketjun siirto on julkinen, varojen liikkumista on erittäin helppo seurata.
2. 12. toukokuuta 2017 maailmaa ravisutti valtava kiristysohjelmahyökkäys, joka tunnetaan nimellä Wannacry. Tämä haittaohjelma otti uhrin tietokoneen haltuunsa ja vaati rahaa vastineeksi sen vapauttamisesta takaisin omistajalle. Vaikka käytetty haittaohjelma ei ollutkaan uusi, hyökkäyksen yksi merkittävimmistä tunnusmerkeistä oli rahojen vaatiminen bitcoinien muodossa. Tämä tapaus toi luonnollisesti paljon huonoa julkisuutta bitcoineille. Ymmärtääksesi paremmin kiristys- ja haittaohjelmia, tutustu tähän artikkeliin.
3. Monet verkkohuijaukset ovat päättyneet bitcoinien varastamiseen. Perinteiset verkkopankit käyttävät useita suojakerroksia, kuten salasanoja, kaksivaiheista todennusta, kertakäyttöistä OTP-salasanaa jne. Bitcoin-lompakko voidaan kuitenkin tyhjentää vain hankkimalla käsiin yksityinen avain. Huijarit varastavat avaimia tietokoneilta keyloggereilla, troijalaisilla ja kalasteluhyökkäyksillä. Tästä syystä Bitcoin-lompakkoa on syytä suojata yhtä tehokkaasti, kuin perinteistä rahaa. Toinen yleinen huijaustapa liittyy tiettyihin verkkokauppiaisiin, jotka mainostavat tuotetta merkittävällä alennuksella, ja ilmoittavat hyväksyvänsä maksut ainoastaan bitcoineina. Kun ostaja maksaa tilauksen, myyjä toimittaa joko laadultaan surkean tuotteen tai vaihtoehtoisesti jättää tilauksen toimittamatta kokonaan. Koska Bitcoin-maksuja ei voi peruuttaa, korvauksesta on turha edes haaveilla.
4. Toinen huijauskategoria liittyy ICO-kolikkoantiin. Koska kryptovaluuttojen markkinat ovat hyvin vapaat, jotkut huijarit käynnistävät tahallaan vilpillisiä lohkoketjuprojekteja. Näiden lupauksena on joku mullistava keksintö, joka saa sijoittajat lyömään rahaa kiinni projektiin. Mutta sen sijaan, että todellinen tuote oikeasti kehitettäisiin, projekti yksinkertaisesti peruutetaan, ja huijarit vievät kaikki sijoitetut rahat itselleen. Koska konkurssiin julistautuminen on helppoa, ja sijoittamiseen liittyy aina mahdollisuus tappioon, näitä projekteja tukevia henkilöitä ei juurikaan voi suojata. Täysin rehellisiä kolikkoanteja on myös paljon, mutta niiden tunnistaminen petoksista voi olla haastavaa. Jos siis harkitset uuteen lohkoketjuprojektiin sijoittamista, on tärkeää noudattaa erittäin suurta harkintaa ennen lompakon kaivamista taskusta.

7. Muita toteutuksia lohkoketjusta

Bitcoin oli ensimmäinen merkittävä lohkoketjun toteutustapa – ja sellaisena se on säilynyt tähän päivään asti. Ajan kuluessa on kehitetty kuitenkin monia muita tapoja järjestelmän hyödyntämiseksi.

A. Kryptovaluutat

Lohkoketjuja on käytetty luomaan variaatioita Bitcoinista. Näitä markkinoidaan usein paranneltuna versiona bitcoineista, ja ne tunnetaan termillä ”altcoin” (suom. ”vaihtoehtovaluutta”). Joitakin tunnetuimpia altcoineja ovat:

1. Litecoin: Litecoin julkaistiin 2011, ja se eroaa vain hieman Bitcoin-järjestelmästä. Yhtenä eroavaisuutena on, että lohkojen luominen on nopeampaa: Bitcoineilla tähän kuluu 10 minuuttia, kun taas Litecoin luo uuden lohkon joka 2.5 minuutti. Tämä tarkoittaa sitä, että siirrot vahvistetaan nopeammin. Toinen ero liittyy käytettyyn hajautusalgoritmiin. Bitcoin käyttää SHA256-algoritmia, ja Litecoin puolestaan scrypt -algoritmia. Scryptin yksi merkittävimmistä ominaisuuksista on, että ongelman nopeampaan ratkaisuun optimoidun prosessorin tai grafiikkasuorittimen luominen on hankalampaa, mikä tekee järjestelmästä reilumman louhijoille. Nykyään on kuitenkin olemassa ASIC-laitteita, joita voidaan käyttää Litecoinin louhintaan.
2. Zcash: Zcash on erittäin tuore tulokas markkinoilla, sillä se julkaistiin vuonna 2016. Bitcoinin tapaan se tarjoaa turvallisia rahansiirtoja julkisen tilikirjan kautta. Zcash eroaa Bitcoinista kuitenkin siten, että se käyttää erilaista proof-of-work -algoritmia (zk-SNARK) sekä erilaista yksityisyysstrategiaa. Bitcoin-järjestelmässä lähettäjä, vastaanottaja ja siirrettävä rahasumma ovat julkista tietoa, kun taas Zcash pitää nämä tiedot yksityisinä ja suojattuina. Vuoden 2017 lopussa Zcashin markkina-arvo ylitti jo miljardin dollarin rajapyykin.
3. Dogecoin: Zcash on erittäin tuore tulokas markkinoilla, sillä se julkaistiin vuonna 2016. Bitcoinin tapaan se tarjoaa turvallisia rahansiirtoja julkisen tilikirjan kautta. Zcash eroaa Bitcoinista kuitenkin siten, että se käyttää erilaista proof-of-work -algoritmia (zk-SNARK) sekä erilaista yksityisyysstrategiaa. Bitcoin-järjestelmässä lähettäjä, vastaanottaja ja siirrettävä rahasumma ovat julkista tietoa, kun taas Zcash pitää nämä tiedot yksityisinä ja suojattuina. Vuoden 2017 lopussa Zcashin markkina-arvo ylitti jo miljardin dollarin rajapyykin.

B. Muita toteutuksia

Kuten mainitsimme jo aiemmin, lohkoketjujärjestelmää voivat hyödyntää myös muut, kuin kryptovaluutat. Nykyään tunnetaan useita järjestelmään pohjautuvia ideoita, jotka ovat arvoltaan miljardeja dollareita.

1. Ethereum: Ethereum merkitsee sovelluksille samaa, kuin Bitcoin valuutalle. Se tarjoaa sovelluksille infrastruktuurin, jonka avulla ne voivat pyöriä ilman keskitettyä palvelinta. Bitcoinin tapaan se on riippuvainen Internetissä sijaitsevista solmuista eli tietokoneista. Tässä tapauksessa solmujen tarkoituksena on tarjota riittävästi prosessointitehoa, jotta sovellus voi pyöriä. Ehkäistäkseen väärinkäyttöä ja eliminoidakseen huonolaatuiset sovellukset Ethereum vaatii, että sovellus käyttää ether-valuuttaa. Ethereum-verkossa kehitettyä koodia pyörittää ohjelmisto, jota kutsutaan Ethereum Virtual Machineksi (EVM). Sovellustenkehittäjät käyttävät älykkäitä sopimuksia sovelluksen luomiseksi. Nämä suoritetaan silloin, kun tietyt ennalta määritellyt ehdot täyttyvät. Yhtenä esimerkkinä älykkäästä sopimuksesta voi olla tuotteen lähettäminen automaattisesti, kun maksu on vastaanotettu. Ethereum-sovelluksia kutsutaan termillä DAP (hajautettu sovellus), ja kyseisiä sovelluksia on julkaistu onnistuneesti jo sadoittain. Esimerkkejä näistä sovelluksista ovat mm. digitaalisia allekirjoituksia käyttävät sovellukset, ennakoivat ohjelmistot, elektronisten autojen latausjärjestelmät sekä netin uhkapelisivustot.
2. Ripple: Siinä missä Bitcoin on suunnattu yleiseen käyttöön, Ripple on tarkoitettu pankeille ja maksuverkostoille. Tällä hetkellä pankit käyttävät SWIFT-protokollaa (Society for Worldwide Interbank Financial Telecommunication), joka vaatii tiettyjä välikäsiä toimiakseen. Tämä yhdessä vaihtelevien valuuttakurssien kanssa johtaa usein siirtojen viivästymiseen. Ripple mahdollistaa finanssilaitosten siirtävän, lähettävän ja vaihtavan maksuja reaaliajassa ilman suuria kustannuksia. Vaikka Rippleä ei ole vielä otettu virallisesti käyttöön, monet pankit ovat jo ryhtyneet käyttämään Rippleä testivaiheissa. Yksi merkittävä ero Ripplen ja Bitcoinin välillä on, että kaikki eivät voi liittyä verkkoon. Tietokoneiden tulee tunnistautua ja ne tarvitsevat erillisen luvan verkkoon liittymiseksi. Tältä osin se ei siis ole täysin hajautettu tai julkinen.

Kuten tästä artikkelista kävi ilmi, Bitcoiniin liittyy omat varjopuolensa, jotka on syytä huomioida. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että bitcoinit tulisi hylätä kokonaan. Lohkoketju on mahtava keksintö, joka kykenee ratkaisemaan lukuisia ongelmia. Meidän vastuullemme jääkin noudattaa tervettä maalaisjärkeä sekä käyttää sitä asianmukaisesti.

Oliko tästä oppaasta hyötyä? Jos oli, niin jaa se ystävillesi ja kollegoillesi Facebookissa ja Twitterissä.